Sivua on viimeksi muutettu Tietosuojakäytäntö Tietoja Wikitravelista Vastuuvapaus Mobiilinäkymä. Viron matkasanakirja Viro eesti keel on itämerensuomalainen kieli, joka on läheistä sukua suomen kielle. Sisällysluettelo 1 Ymmärrä 2 Lausu 3 Kielioppi 4 Matkasanasto 4. Ä ä ääntyy samalla tavalla kuin suomen kielessä. Ö ö ääntyy samalla tavalla kuin suomen kielessä. Ü ü on virolainen y. Õ õ lausutaan siten, että kieli on kuin u: Viesti menee yleensä perille vaikka tämän ääntäisikin pelkkänä Ö: Š š ääntyy sh.

Voidaan sanoa myös Teretulemast Tallinna! Siis mehega voidaan kääntää miehen kanssa tai miehineen. Muoto on hyvin tavallinen kun matkustetaan tai syödään jotakin jonkinkanssa kuten laevaga, autoga,jalgrattaga, munaga, kohviga, võiga jne. Muoto on hyvin kätevä kun siihen tottuu ja tuntuu luontevammalta kuin jokin ilmaisu "voileipä makkaralla". Ilma piletita reisimine on keelatud eli liputta matkustaminen on kielletty. Sijamuodot muodostetaan partitiivia lukuunottamattta esimerkin mukaisesti siten, että sanan genetiiviin lisätään sijamuodon tunnus.

Genetiivin muodostamista ei voi helposti automatisoida, sillä genetiivi muodostetaan a -, e -, i - tai u -päätteellä, joista kaksi ensinmainittua ovat tavallisempia. Suomalaisella kielitajulla oikea muoto on yleensä helppo arvata.

Anttilan mainos viroksi Nägemiseni! Tämä voidaan suoraan johtaa sanasta nägemine laittamalla sana ensin genetiiviin nägemise ja liittämällä loppuun terminatiivin tunnus -ni. Verbioppia ja persoonapronominit Viron verbioppi on pitkälle suomen mukaista. Ilmaisut ovat hiukan yksinkertaisempia ja lyhempiä. Verbit "töötada" eli tehdä työta ja olla taipuvat seuraavasti: Virossa ei kieltosana taivu suomen tapaan.

Mina ei räägi eesti keelt. Ma ei saa aru soome keelest. Virossa lyhennetään usein ilmaisu " ei ole " muodoksi " pole ". Ma tööta si n, sa tööta si d, tema tööta s jne. Edellä on lyhyesti hahmoteltu viron yleisiä rakenteita ja kielioppia. Tästä eteenpäin on kasattu esimerkkejä tavallisista ilmaisuista ja minisanasto.

Ma sõidan iga päev jalgrattaga tööle. Paremmin Ma käin jalgrattaga tööl. Üks, kaks, kolm, neli, viis, kuus, seitse, kaheksa,üheksa, kümme, üksteist, kakskümmend,. Saanko rommirusinajäätelön kolmella pallolla. Kielellisen oikeellisuuden on tarkistanut virolainen kielitieteilijä Hille Pajupuu. Ma töötan Jyväskylä ülikooli arvutuskeskuses. Menen polkupyörällä työpaikalle joka päivä.

Puhkepäev, argipäev, argipäeviti, ööpäev. Lepopäivä, arkipäivä, arkisin, vuorokausi. Kus saab hästi süüa?

: Suomalainen numerot viroksi

Finnish pussy maxim elokuvateatteri hämeenlinna 207
Suomalainen numerot viroksi Suomi keskustelu kotka black angelika escort
Anaali porno riga escort girls Syöminen ja juominen Simppeliä ruoka- ja juomasanastoa matkailijalle englanniksi Matkailun suurimpia nautintoja on syöminen ja juominen paikallisissa ravintoloissa, kahviloissa ja baareissa. Yle Myynti Ylen Arkistomyynti Arkistoidut sivut. Arabian alkeiskurssi Opi kielen perustaidot, joilla pärjäät matkoilla. Eteläisen naapurimaamme Viron kieli ja kulttuuri on melkoisen tuttua, muttei niin tuttua etteikö lisätieto olisi paikallaan. Samalla tutustut japanilaiseen kulttuuriin. Suomessakin itsenäisyyspäivän juhlinta on arvokasta, mutta Virossa päivän viettoon liittyy mielestäni lisäksi jonkinlainen lähes transsendentaalinen ulottuvuus.
Suomalainen numerot viroksi Tämä privaatti lähiverkosto-kansalaisyhteiskunta teki Laulavan vallankumouksen ja muodosti käsi kädessä -ketjun Tallinnasta Riian kautta Vilnaan. Lepopäivä, suomalainen numerot viroksi, arkipäivä, arkisin, vuorokausi. Mutta mistä hän tunsi Viron-vuosinaan oppineensa kaikkein eniten — suomalaisesta yhteiskunnasta. Tämä voidaan suoraan johtaa sanasta nägemine laittamalla sana ensin genetiiviin nägemise ja liittämällä loppuun terminatiivin tunnus -ni. Ilma piletita reisimine on keelatud eli liputta matkustaminen on kielletty. Lisäksi virossa on olemassa ylimääräinen sijamuoto, ns.
PÄIVÄKAHVISEURAA SEURANHAKUILMOITUKSET BAMBI SUOMI PORNO 175
Abitreenit sopii myös kertaamiseen. Lisätietoja merkkiä jäljellä. Pitkään aikaan, ehkä ei koskaan ole odotettavissa saksalaisten moisionomistajien valtakauden myönteistä suomalainen numerot viroksi. Mutta kun lehdissä sitten kirjoitettiin virolaisten epäonnistuneen venäjänkielisten integroimisessa yhteiskuntaansa, Rauhala oli eri mieltä. Virolaiset ovat siis yleisesti ottaen muodollisempia kuin suomalaiset, ja varmaan tuo etäisyyden pito ja omissa lähiverkostoissa pysyttäytyminen selittää osaksi myös tätä Pirkko-Liisa Rauhalan havaintoa: Kell ei ole veel kaheksa.

0 thoughts on “Suomalainen numerot viroksi

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *